Taustatietoa Spektroliitista

Suomen tunnetuin korukivi lienee Ylämaaltakin louhittava labradoriitti, eli spektroliitti. Se täyttää tärkeimmät korukiville asetetut vaatimukset kovuutensa sekä kauneutensa puolesta. Sen voimakkaat värit ja upea värien vaihtuvuus ovat tehneet sen halutuksi niin koti- kuin ulkomaillakin. Korukäytössä spektroliitti hiotaan yleensä pyöröhiontaisiin muotoihin ja upotetaan erilaisiin korupohjiin. Erilaiset koriste- ja tarve-esineet sekä nykyisin myös pöytälevyt ovat saavuttaneet suuren suosion kaikkialla maailmassa.

Ylämaalta louhittava labradoriitti on tunnettu voimakkaista värivaihteluistaan. Sen vuoksi sitä kutsutaankin kuvaavalla nimellä spektroliitti. Ei ehkä ole liioittelua kutsua sitä maailman kauneimmaksi labratoriitti-lajiksi. Se onkin vakiinnuttanut sijansa korukivimarkkinoiden suosikkina ja on kysytty kivilaji ympäri maailmaa.

Spektroliitti on päämineraalina anortosiittikivessä, jota Ylämaalla esiintyy laajoilla alueilla rapakivigraniitin yhteydessä. Noin 1700 miljoonaa vuotta sitten se kiteytyi kivisulasta useiden kilometrien syvyydessä. Kivimassasta tuli hyvin karkearakeista ja siksi spektroliittikiteiden läpimitta saattaa olla useita senttimetrejä.

Spektroliitin kiehtovuus perustuu paljolti sen kauniiseen värileikkiin. Kiven pinnassa voi nähdä sinistä, vihreää, keltaista sekä oranssin ja punaisen eri sävyjä. Spektroliitin eräs viehättävimpiä ominaisuuksia on värisävyjen vaihtuminen kiveä käännettäessä, kun valon tulosuunta muuttuu. Värileikin saa aikaan valon heijastuminen kivessä olevista äärimmäisen ohuista suotautumakerroksista sekä niistä heijastuneiden valoaaltojen interferenssi.

Ensimmäisen kerran spektroliittiä löydettiin 1940-luvun alussa, kun salpalinjan puolustuslinjalle tarvittiin panssariesteitä.

Spektroliitin kovuus on Mohsin asteikolla 6 eli se on kvartsia pehmeämpää, mutta kovempaa kuin esimerkiksi turkoosi tai lasi. Ominaispaino vaihtelee välillä 2.69 - 2.70. Spektroliitti sisältää myös hieman rautaa ja ilmeniittisulkeutumia jotka saavat aikaan sen tumman perusvärin. Joskus ilmeniittineulaset aiheuttavat pyöröhiotun kiven pintaan kauniin valoilmiön jota kutsutaan kissansilmäilmiöksi.